Yhdysvallat on palannut presidentti Donald Trumpin johdolla kohtelemaan Latinalaista Amerikkaa Yhdysvaltain takapihana, jossa Washington yrittää määrätä miten toimitaan. Painostuksen alla osa alueen maista on valinnut myötäilyn, toiset vastarinnan. Jotkut yrittävät luovia välimaastossa.

Trumpin suurin silmätikku on ollut Venezuela ja sitä johtava presidentti Nicolas Maduro (kuvassa). Huolet eivät liity demokratian puutteeseen, vaan virallisesti kyse on huumeiden vastaisesta taistelusta.

Yhdysvallat on keskittänyt syksyn mittaan Karibianmerelle niin paljon sotavoimaa, ettei vastaavaa ole nähty sitten Kuuban ohjuskriisin 1960-luvulla. Yhdysvaltain asevoimien komentaja Dan Caine vieraili tarkastamassa joukkoja alueella tällä viikolla.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan maailman suurimman lentotukialuksen USS Gerald R. Fordin tuominen alueelle sopii huonosti huumeiden vastaiseen taisteluun, mutta sen sijaan paremmin ilma- ja ohjusiskuihin tavoitteena Maduron hallinnon kaataminen.

Sodan mahdollisuus tuli lähemmäs marraskuussa Yhdysvaltain määriteltyä venezuelalaisen Cartel de los Soles -huumekartellin ulkomaiseksi terroristijärjestöksi. Yhdysvaltain mukaan sitä johtaa itse Maduro.

Venezuelan mukaan kyseistä huumekartellia ei ole olemassa. Yhdysvallat viitanneekin kartellilla summittaisesti kaikkiin huumerikollisten kanssa tekemisissä oleviin Venezuelan hallinnon viranomaisiin.

Puolustusministeri Pete Hegsethin mukaan luokitus antaa Yhdysvalloille uusia työkaluja toimissa ”narkoterroristeja” vastaan, eikä mitään päätöksiä suljeta pois. Juridisesti terrorismiluokitus on merkinnyt muun muassa mahdollisuutta takavarikoida kohteena olevan järjestön varoja estää sen jäseniä saapumasta Yhdysvaltoihin.

Monien asiantuntijoiden mukaan huumeet ovat vain tekosyy, ja Trumpia kiinnostaa Venezuelassa todellisuudessa öljy. YK:n mukaan Venezuela ei tuota itse kokaiinia, ja Yhdysvaltain omienkin viranomaisten mukaan valtaosa maahan tulevasta kokaiinista on peräisin Kolumbiasta.

Kolumbia onkin kovaa vauhtia nousemassa kilpailemaan Yhdysvaltain ykköspahiksen asemasta Latinalaisessa Amerikassa. Yhdysvallat on keskeyttänyt tuet perinteiselle liittolaiselleen ja määrännyt presidentti Gustavo Petrolle maahantulokiellon sekä pakotteita.

Petron tapaan Brasilian vasemmistolaisella presidentillä Luis Inacio Lula da Silvalla on sukset ristissä Trumpin kanssa. Yhdysvallat mätkäisi Brasilialle viime kesänä rangaistustullit sen takia, että Trumpin liittolaista ja maan entistä presidenttiä Jair Bolsonaroa syytettiin oikeudessa vallankaappausyrityksestä.

Painostuksesta huolimatta oikeudenkäynti jatkui ja Bolsonaro tuomittiin. Taloudellinen riippumattomuus antoi Lulalle liikkumavaraa.

-  Vielä 25 vuotta sitten Brasilian olisi pitänyt tehdä merkittäviä myönnytyksiä. Mutta nykyään Brasilialla on enemmän vientiä Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan yhteensä, sanoo kansainvälisten suhteiden professori Oliver Stuenkel uutistoimisto AFP:lle.

Trumpin painostus lisäsi Lulan suosiota kotimaassa ja osoitti, että kauppasuhteiden monipuolistaminen oli kannattanut. Paljon vaikeampi tilanne on ollut esimerkiksi Meksikolla, jonka viennistä neljä viidesosaa suuntautuu Yhdysvaltoihin.

Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on välttänyt Trumpin pahimman vihan tehostamalla tiedustelutiedon vaihtoa ja huumekartellien vastaista taistelua. Trumpin ajatuksen Yhdysvaltain mahdollisista iskuista huumekartelleja vastaan Meksikossa Sheinbaum on sentään torjunut.

Panamassa Trumpin uhkaus ottaa kuuluisa kanava haltuunsa tuotti tulosta. Presidentti Jose Raul Mulino vetäytyi Kiinan Belt and Road (vyö ja tie) -infrastruktuurihankkeesta ja suostui siihen, että Hongkongiin rekisteröidylle yritykselle kuuluneet kanavan satamat myydään Yhdysvaltoihin.

Trumpin valitsema uhkailun ja painostuksen linja saattaa kääntyä Latinalaisessa Amerikassa ennen pitkää vahvemmin Kiinan hyödyksi.

-  Yhdysvaltojen painostaessa keskikokoiset maat, kuten Brasilia, Meksiko ja Peru, todennäköisesti jatkavat Kiinan kosiskelua, kirjoittaa yhdysvaltalaisen Defense Priorities -ajatuspajan tutkija Daniel DePetris.

Hänen mukaansa taustalla eivät ole ideologiset sympatiat vaan tarve suojautua ja vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista.

Trump ei kohtaa takapihallaan pelkkää vastustusta. Argentiinan presidentti Javier Milei on aina ihaillut Trumpia, eikä linjaa ole syytä muuttaa Argentiinan saatua Yhdysvalloilta miljardien dollarien tuen valuuttansa vahvistamiseksi.

Toinen Trumpin suosikki on El Salvadorin presidentti Nayib Bukele, joka on ottanut maan vankiloihin satoja Yhdysvalloista karkotettuja maahanmuuttajia.

Tekijä: Niilo Simojoki / STT